Hyvää viikonloppua kaikille!
Perjantaina 4.11.2006 koululla on tosi sähäkkä tunnelma!
Huomenna on pyhäinpäivä ja aika moni oppilas on pyytänyt lupaa päästäkseen iltapäivällä perheen kanssa matkalle isovanhempien (mummun,mummin, mummon tai fammun ja ukin, vaarin tai papan) luo. Osalla on kiire koulun jälkeen kaupunkiin, sillä huomenna kaikki kaupat ovat kiinni ja perheet viettävät aikaansa kotona tai sukuloiden. Osa suunnittelee jo jouluostoksia!!! Sunnuntaina alkaa näes jouluostosaika, jolloin liikkeet saavat olla auki klo 12-21. Monessa liikkeessä on jo joulusomisteita ja joulutavarapöytiä, mutta onneksi joululaulut eivät sentään vielä soi. Suomalaiset ovat todella jouluhullua kansaa.
Ette muuten usko, kenet tapasin tänään! Kun loikin hiljakselleen koulun käytävillä oppilaiden ollessa tunnilla, kuulin A-aulan portaiden alta ähinää ja puhinaa. Menin oikein varovasti katsomaan, mitä siellä oli. Portaiden alle kurkistaessani näin pienen, harmaapukeisen miehen, joka puheli itsekseen ja keräsi sieltä paripuoli lapasia ja muita unohtuneita tavaroita. Se oli koulutonttu!
Koulutonttu ensin hieman hämmästyi minut nähdessään, mutta sitten jo juttelimme kuin vanhat kaverit. Hän kertoi minulle monenlaista koulun arjesta ja juhlapäivistä. Hän harmitteli sitä, ettei hänen valokuva-albuminsa ollut nyt koululla, siinä olisi ollut niin paljon hyviä kuvia. Käski käymään kylässä sunnuntaina, jolloin voisimme rupatella mukavia ja katsella kuvia.
Sunnuntaina menin sitten tietenkin koulutontulle kylään. Istahdimme mukavasti olohuoneen sohvalle ja avasimme ensimmäisen valokuva-albumin. Heti ensimmäisellä aukeamalla oli kuva traktorista, joka keula pystyssä veti perässään jotain pitkää kärryä. Kun ihmettelin kuvaa, koulutonttu kertoi sen olevan traktorivetokisoista. Kilpailu järjestetään joka kesä ja sinne tulee kilpailijoita ympäri Suomea. Kisan idea on saada voittajaksi traktori, joka jaksaa vetää painavinta kuormaa pisimmän matkan. Monet ihmiset täältä ja muualtakin tylevat katsomaan ja kannustamaan suosikkejaan.
"Aina syksyisin täällä järjestetään pottumarkkinat", koulutonttu kertoi, kun jäin ihmettelemään erästä kuvaa. Kuvassa näkyi paljon ihmisiä ja kojuja, joissa myytiin karkkia, vaatteita, leluja, jne. Se on yksi Tyrnävän syksyn merkkitapahtumista, jonne tulee paljon väkeä muualtakin kuin Tyrnävältä. Sieltä saa halvalla hyvää tyrnäväläistä perunaa ja vuosi vuodelta markkinoilta löytyy enemmän ja enemmän ostettavaa. Tavallisesti sen yhteydessä järjestetään taidenäyttely, päälavalla on ohjelmaa koko ajan ja perheen pienimmille on paikalle varattu taikuri.
Koulutonttu oli ikuistanut Tyrnävää eri vuoden aikoina, ja ottanut kuvia myös kouluista, kaupoista ja pankista. Koulussa otetuista kuvista muutama kiinnitti huomioni. Ne kaikki oli otettu poikajoukosta, jotka oli puettu ja meikattu tytöiksi. Koulutonttu kertoi niiden olevan yläasteen Miss Perunankukka-kilpailusta. Siinä yhdeksäsluokkalaisista pojista valitaan osa kauneuskilpailuihin, joissa on tarkoitus menestyä mahdollisimman hyvin tytöksi pukeutuneena. Miss Perunankukka-kilpailun suosio koululaisten keskuudessa onkin suuri.
Kun kaikki albumit oli selattu läpi, kävimme kahvipöytään. Kahvin ja pullan lomassa koulutonttu kertoi hauskoja tarinoita ja tyrnäväläisiä perinteitä, joita ei voinut nauramatta kuunnella. Minulle jäi tästä vierailusta paljon mukavia muistoja.
3 Comments:
Vai tapasi Onja koulutontun. Sellainen ei ole tullut täällä Australiassa koskaan vastaan. Nuo suomalaiset juhlapäivät ja niiden veitto, on täällä Australiassa vuosien saatossa jäänyt unhoon. Kertausta niiden vietosta todella tarvitaan. Olili mielenkiintoista havaita, että paikkakuntanne toimii vilkkaasti, taidenäyttelyt ja kaikkea kivaa siellä "pottumarkkinoilla". Traktorikilpailut hyvin ymmärtää, kun oletta maatalouspitäjä. Olisipa ollut kiva nähdä se "Perunankukka" kilpailu. Onko siihen paljon osaanottajia? Onko paikkakunnalla paljon salskeita poikia osaanottajiksi? Leikkimielellä siitä voisi ottaa oppia, ei kai siihen lupaa tarvitse, kun ollaan näin kaukana?
11:36 ap.
Hei Vikkalikka!
Tottahan toki tonttuja täällä maaseudulla on nykyään kuten ennenkin, ;)
Aiemmin ihmiset uskoivat mm talli- ja riihitonttuihin, metsä- ja tietysti joulutonttuihin. Pieniin hyviin haltijoihin, jotka pitivät talosta ja eläimistä huolta silloin, kun ihmiset eivät olleet paikalla. Näille tontuille sitten vietiin välillä aina palkaksi herkkujakin, jotta he jaksaisivat työnsä tehdä ja pysyisivät hyvällä tuulella ja talon palveluksessa.
Suuresta tonttukirjasta löytyy perin seikkaperäiset selitykset siitä, mistä tontut tulevat, millaisia he ovat ja miten elämäänsä elävät. Myös Mauri Kunnas on käsitellyt vanhoja kansanuskomuksia lapsille tekemissään kuvakirjoissa (Koiramäki-sarja).
Oulun maakuntamuseossa on hänen maalaismiljööstään pienoismalli, jota lapset vuosi toisensa jälkeen käyvät ihailemassa ja samalla vanhoista ajoista kertomuksia kuulemassa.
Koulumme koulutontun on muuten ikuistanut viime vuonna Aleksi Yrttiaho kuvaamataidon tunnilla, kun harjoittelimme tussilaveerausta ja pilapiirrosten tekoa. Työn nimi oli Koulutonttu työttömänä, siitä tuo surkea ilme hänen kasvoillaan. Mutta iloisia uutisia lopuksi: Koulutontulla on jälleen pesti - hän on syystiedotteemme kansikuvapoika ja auttelee nykyään meitä kaikkia koulun arjen pyörittämisessä!
Terv. Anne Kuulammelta
10:08 ip.
Voi kun ihanaa tietoa erilaisista tontuista. Näi joulun lähestyessä
vallan suuremmoista asiaa oppilaille kerrottavaksi. Olisiko mahdollista saada se Aleksi Yrttiahon "Koulutonttu työttömänä"
tänne blogiin, että oppilaat ehkä innostuisivat sarjakuvan keinoja käyttämään, itsensä ja toisten iloksi?
3:41 ap.
Lähetä kommentti
<< Home